Krimin miehitys vuonna 2014

”Pienet vihreät miehet” eli naamioituneet venäläiset sotilaat armeijan merkitsemättömissä vihreissä uniformuissa miehittämässä Simferopolin lentokenttää helmikuussa 2014. Lähde: UKRINFORM.

Krimin liittäminen Venäjään

Helmikuun 20. päivä 2014 Venäjä aloitti jälleen kerran Krimin haltuunoton. Krimin tataarien johtama vastarintakokous pidettiin Simferopolissa Krimin lakiasäätävän neuvoston (Verkhovna Rada) ulkopuolella 26. helmikuuta. Useiden päivien aikana tuntematon venäläinen sotilashenkilöstö otti niemimaan haltuunsa.

Laittoman kansanäänestyksen jälkeen Krim liitettiin Venäjään. Krimin tataarit ilmaisivat aktiivista tukea Ukrainan alueellisen koskemattomuuden säilyttämiseksi ja kokoontuivat kaduille ilmaisemaan vastustavansa Krimin liittämistä Venäjään. Krimin tataareihin kohdistuvat painostustoimet alkoivat.

Krimin tataarikansan Mejlis järjesti 26. helmikuuta 2014 massiivisen joukkokokouksen Ukrainan alueellisen koskemattomuuden tukemiseksi Krimin korkeimman neuvoston (Verkhovna Rada) edessä Simferopolissa. Helmikuun 26. päivä on nyt merkitty ympäri Ukrainaa ja kansainvälisesti Krimin vastarintapäiväksi Venäjän miehitystä vastaan. Kuva: UHHRU.

Ensimmäiset Krimin tataareihin ​​kohdistuneet sortotoimet tapahtuivat välittömästi Krimin laittoman liittämisen jälkeen. Yksitoista ihmistä katosi ja lisäksi kahdeksan ihmistä löydettiin kuolleena. Krimin tataarien johtajia syytettiin ääriliikkeistä. Monia heitä vastaan ​​aloitettiin rikosoikeudenkäynti ja heitä kiellettiin saapumasta Krimin alueelle. Krimin tataarien koteja, moskeijoita ja koraanikouluja etsittiin uhkailemista varten.

Refat Chubarov (s. 1957) – Krimin tataarikansan Mejlisin puheenjohtaja vuodesta 2013, Ukrainan parlamentin jäsen. Kuva: UKRINFORM.

Mustafa Dzhemilev (s. 1943) – symboli Krimin tataarien väkivallattomassa taistelussa vapauden ja ihmisoikeuksien puolesta, Krimin tataarikansan Mejlis-puheenjohtaja (1991–2013), Ukrainan parlamentin jäsen. Kuva: UKRINFORM.

Ihmisiä vangittiin, kuulusteltiin, pidätettiin. Laittoman liittymisen jälkeen ne, jotka kieltäytyivät ottamasta Venäjän passia, joutuivat poliittisen ja sosiaalisen vainon ja työsyrjinnän kohteeksi. Yli 20 000 Krimin tataaria pakotettiin muuttamaan Manner-Ukrainaan.

Solidaarisuusmarssi tällä hetkellä miehitetyllä Krimillä asuvien tataarien, ukrainalaisten ja muiden kansojen tukemiseksi. Kuva: Serhii Simonov.

Krimin tataareja vastaan kohdistuneet vastatoimet ovat jatkuneet, kun miehitysjoukot valmistavat syytöksiä ja ryhtyvät rikollisiin toimiin Krimin laitonta liittämistä vastaan pidettävien rauhanomaisten mielenosoitusten yhteydessä.

Krimin tataarikansan Mejlis – Krimin alkuperäiskansojen edustava instituutio – on julistettu ääriliikkeen järjestöksi miehitysviranomaisten toimesta, ja sen toiminta Krimillä on kielletty. Samaan aikaan monet maailman kansainvälisistä järjestöistä ovat tuominneet liittämisen ja jatkuvan miehityksen.

12. toukokuuta 2016 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan parlamentti tuomitsi voimakkaasti Krimin korkeimman oikeuden päätöksen kieltää Mejlis ja vaati kiellon välitöntä kumoamista.

Joukkokokous Krimin vastarinnan päivänä, Venäjän miehitystä vastustava päivä Kiovassa helmikuun 26. päivänä 2017. Kuva: UKRINFORM.

YK:n yleiskokous hyväksyi 19. joulukuuta 2016 päätöslauselman ihmisoikeustilanteesta Krimin autonomisessa tasavallassa ja Sevastopolin kaupungissa (Ukraina), jossa tuomittiin Mejlisin kieltäminen ja muut Krimin ihmisoikeusrikkomukset.

Kansainvälinen tuomioistuin määräsi 19. huhtikuuta 2017 Venäjän federaation pidättäytymään ylläpitämästä tai asettamasta rajoituksia Krimin tataarien mahdollisuuteen säilyttää edustuslaitoksensa, Mejlis mukaan lukien.

Krimin tataarien vastarinnan ja solidaarisuuden kokous 26. helmikuuta 2017, jota johtavat Krimin tataarien Mejlisin jäsenet. Kuva: Viron ihmisoikeusinstituutti

Emine Dzheppar, Krimin tataariaktivisti ja Ukrainan tiedotuspolitiikan ensimmäinen varaministeri puhumassa Ukrainan puolesta Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen korkean tason tapahtumassa, jossa juhlistetaan Yhdistyneiden kansakuntien hyväksymän alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen 10-vuotispäivää 25. huhtikuuta 2017. Kuva: Elvir Sagirman.