RAKENNUSTYÖT BAIKALIN-AMURIN PÄÄRADALLA 1976. (KANSALLISARKISTO)
KANNUSTUSRYHMÄ ESIINTYMÄSSÄ BAIKALIN-AMURIN RAUTATIEN RAKENTAJILLE 1977. (KANSALLISARKISTO)
SUUREMPIEN KOHTEIDEN RAKENTAJINA OLIVAT USEIN MAAHANMUUTTAJAT. PÜSSIN LASTULEVYTEHTAAN RAKENTAJAT (VASEMMALTA) V. ZMITRITŠENKO, V. TŠELMODEJEV, N. ANTSSEN, V. ZAVJALOV JA M. SASS. LOKAKUU 1981. (KANSALLISARKISTO)
KAIKILLA MUKAVUUKSILLA VARUSTETUT ASUNNOT VARATTIIN ENSISIJAISESTI MAAHANMUUTTAJILLE. SOTA- JA TYÖVETERAANIEN ASUINRAKENNUS LASNAMÄELLÄ. HUHTIKUU 1986. (KANSALLISARKISTO)
PÖÖGELMANNI-NIMISEN SÄHKÖTEKNIIKKATEHTAAN PUOLUEKOMITEAN SIHTEERIN SIJAINEN V. JUDINA KESKUSTELEE YRITYKSEN PROPAGANDISTIEN KANSSA 1981. (KANSALLISARKISTO)
NEUVOSTOPROPAGANDAA SYÖTTIVÄT VENÄLÄISYYDEN EDUSTAJAT. H. PÖÖGELMANNI -NIMISEN SÄHKÖTEKNIIKKATEHTAAN PROPAGANDISTIT (VASEMMALTA) T. AVRAMENKO, L. MURAŠOVA, V. MULIKOV JA V. LVOVA TEHTAAN KIRJASTOSSA 1981. (KANSALLISARKISTO)
Neuvostoliitossa esiintyi juutalaisvihamielisyyttä. Tämän sai tuntea esimerkiksi kansainvälisesti tunnetuin semiootikko, Tarton yliopiston juutalaissyntyinen professori Juri Lotman. Hän törmäsi monesti vaikeuksiin töidensä julkaisemisen yhteydessä. Vielä vuonna 1987 Juri Lotmanin ehdokkuus akateemikoksi hylättiin häpeällisesti.
Neuvostoliiton vuonna 1977 hyväksytyssä perustuslaissa ennustettiin uuden ihmistyypin kehittäminen. Neuvostoihmisen, eli homo soveticuksen, piti olla vakaumuksellinen kommunisti; hänen piti ennen kaikkea arvostaa marksilais-leniniläisiä vakaumuksia, olla uskollinen puolueelle sekä työskennellä ahkerasti ja epäitsekkäästi.
TARTON VALTIOLLISEN YLIOPISTON VENÄJÄN KIRJALLISUUDEN LAITOKSEN PROFESSORI, KANSAINVÄLISESTI TUNNUSTETTU SEMIOOTIKKO J. LOTMAN, JOTA VAINOTTIIN LENINGRADISSA JA JOKA SAI JATKAA TYÖTÄÄN VIROSSA, LUENNOLLA 16. TOUKOKUUTA 1979.
(KANSALLISARKISTO)
”UUDEN NEUVOSTOIHMISEN KASVATTAMINEN ETENEE TÄYTTÄ VAUHTIA.” M. KALININ -NIMISEN TALLINNAN SÄHKÖTEKNIIKKATEHTAAN TYÖ- JA PUOLUEVETERAANI G. LARTSEV PUHUU TEHTAAN KOMMUNISTINUORILLE TAPAAMISESTAAN M. KALINININ KANSSA. KESÄKUU 1983. (KANSALLISARKISTO)
Kommunistisen puolueen rinnalla ei saanut olla muita puolueita. Vallitsi yksipuoluejärjestelmä. Kommunistisen puolueen lapsijärjestöjen jäseninä olivat lokakuun lapset ja pioneerit. Näihin järjestöihin kuuluminen oli puolittain pakollista. Samaa voidaan sanoa myös yleisliittolaisesta leniniläisestä kommunistisesta nuorisoliitosta (ÜLKNÜ) eli Komsomolista. Kaikki nämä järjestöt palvelivat yhtä päätavoitetta – olla kasvualusta tuleville kommunisteille.
Myös kaikki muut suuret järjestöt olivat valtion kontrollin alaisia ja tekivät sitä, mitä valtio edeltä käsin määräsi. Ammattiyhdistykset esimerkiksi antoivat työntekijöiden vapaa-aikaan sisältöä, toimivat kommunistisen kasvatuksen ja vaikeasti saatavan tavaran jakamisen kanssa, mutta eivät sen kanssa, mitä varten ne olivat syntyneet – työntekijöiden etujen puolustamiseksi. Massaorganisaatioksi, jonka tavoitteena oli auttaa Neuvostoliiton puolustuskyvyn vahvistamista, perustettiin ALMAVÜ (armeijan, ilma- ja merivoimien avustajien vapaaehtoinen yhteisö). Vaikka se oli muodollisesti vapaaehtoinen, siihen kuuluminen oli oppilaitoksesta tai työpaikasta riippuen pakollista tai puolipakollista.
ДОСААФ ELI ALMAVÜ – PATRIOOTTIEN KOULU, LUKEE SEINÄLLÄ OLEVASSA KIRJOITUKSESSA. ELÄKKEELLÄ OLEVA EVERSTILUUTNANTTI I. GRITSENKO JUTTELEE ALMAVÜ:N TALLINNAN RADIOTEKNIIKAN SOTAKOULUN OPPILAIDEN KANSSA. SYYSKUU 1983.
(KANSALLISARKISTO)
LENIN KUTSUI AMMATTIYHDISTYKSIÄ KOMMUNISMIN KOULUIKSI. AMMATTIYHDISTYSTEN KESKUSNEUVOSTON KABINETTI. LOKAKUU 1947. (KANSALLISARKISTO)
MIHIN VOI ANTAA ÄÄNEN, KUKA HALUAA ÄÄNESTÄÄ KOMMUNISTEJA JA PUOLUEETTOMIEN LIITTOUMAA TAI NÄITÄ VASTAAN?
(EIHR)
NEUVOSTOVALLAN MIELESTÄ MYÖS METSÄSTÄJIEN JOHTAJINA PITI OLLA LUOTETTAVIA PUOLUEEN JÄSENIÄ. KUVASSA VIRON SNT:N METSÄSTÄJIEN SEURAN TALLINNAN KLUBIN JOHTAJA, ENTINEN VIRON SNT:N SISÄMINISTERI M. KRASSMAN 1970. (KANSALLISARKISTO)
TALLINNAN VAPAAEHTOISEN PALOKUNNAN AGITAATIORYHMÄ ESIINTYMÄSSÄ KATSELMUKSESSA. TAMMIKUU 1974. (KANSALLISARKISTO)